keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Keski-Suomen (17.-18.5.2014) ja Ruotsin kiertueet (23.-25.5.2014)

Heips! On kulunutkin jo tovi viime kirjoituksesta. Paljon on ehtinyt tapahtua parin viikon aikana harjoittelun ja kilpailemisen saralla. Nurmijärven maratonin jälkeen päätin tehdä seuraavalla viikolla kovia treenejä ja ajaa viikonloppuna sitten harjoitusmielessä kaksi paikallista (Keski-Suomi) kisaa. Tiistaina tein sateisen kelin vuoksi hyvän pk2-treenin Wattbikella ja kyllä hiki virtasi. Lisäksi tein viikolla voimavetoja maantiepyörällä ja ajelin maastopyörää jonkin verran. Lauantain Harju MTB-kisaan lähdin hyvin treenanneena ja kunto olikin yllättävän hyvä. Harju MTB oli aivan Jyväskylän ydinkeskustan tuntumassa olevalla puisto-/ ulkoilualueella käyty kisa, jossa ajettiin 15 kierrosta kilometrin lenkkiä. Lähes koko kierros oli ulkoilureittiä ja sisälsi usean sadan metrin nousun ja tämän jälkeen hieman tasaista ja laskun alas. Äärettömän raastava rata. Aloitin hieman ylikovaa ja ajoin pari ensimmäistä kierrosta aivan limiitillä. Keli helli ja matkakaan ei ollut kuin 15 km. Ajoin pari kierrosta Toni Tähden kanssa, kunnes Tähden ohjaustanko katkesi harmittoman näköisesti alamäessä ja seurauksena oli keskeytys. Itse jatkoin omaa ajoani maaliin asti ja voitin melko ylivoimaisesti kisan. Hyvä fiilis jäi kisasta, mutta hieman harmitti että en päässyt Tähden kanssa kilpailemaan loppuun asti.

Peurunka MTB 4-satanen oli myös saanut auringonpaistetta osakseen. Tänä vuonna valikoimassa oli myös kahden kierroksen kilpailu, johon päätin ottaa osaa. Edellisen päivän Harjun kisassa rasittuneet jalat saivat sopivasti lisää kuormitusta heti seuraavana päivänä. Peurungan kisassa oli mukana jälleen Toni Tähti sekä monia muita paikallisia ja hieman ulkopaikkakuntalaisiakin "menijöitä". 4-satasen nimi juontaa juurensa siihen, että reitin yhdellä kierroksella on neljä isompaa nousua, joista kussakin on noin 100 metriä korkeuseroa. Voin sanoa että reitti on yksi Suomen rankimmista ja etenkin jos sitä ajettaisi kolme kierrosta ja se olisi osa maraton-cuppia. Yhden kierroksen pituus on noin 19 km ja kisasta tulisi vajaan 60 km kisa kolmella kierroksella. Nyt oli vain kaksi kierrosta, mutta sekin oli tällä kertaa riittävästi. Rataprofiili on siis hyvin mäkinen ja kiermurtelee pääosin metsäautoteillä. Joitain polunpätkiäkin reitiltä mukavasti löytyi, mutta pääosin reitti oli metsäautotietä. Jokainen varmaan tietää, millaista on polkea monttusta metsäautotietä. Reitistä teki rankan mäkien lisäksi se, että koko ajan löytyi kuoppia, pientä kiveä ja mutaropakoita. Satulassa ei pystynyt kovin paljoa istumaan ja "jumpata" sai jatkuvasti. Voitin edellisenä vuonna yhden kierroksen kisan ja lähdin nyt haastamaan Tähteä kahden kierroksen kisaan. Ajoimme melko nopeasti karkuun muilta, mutta ensimmäisen kierroksen loppupuolella jouduin antamaan hieman periksi Tähdelle. Ylämäet ja jatkuva satulassa pomppiminen kypsyttivät nopeasti helteisessä kelissä ja jäin ajamaan turvallisesti kakkossijalle. Ensimmäisen kierroksen jälkeen ero Tähteen oli noin minuutin luokkaa, mutta toisella kierroksella ero pompsahti useisiin minuutteihin. En jaksanut kovin hyvin Peurungassa ja edellinen päivä ja kovat treenit vaativat veronsa. Selvisin kuitenkin toisena maaliin ja pääsin viettämään ansaittua lepoa. Viikonloppuna ajoin hyvin etenkin Harjulla ja kunto oli edelleen hyvä myös Nurmijärven superajon jälkeen. Pystyin lähtemään hyvillä mielin kohti toukokuun päätavoitetta eli Ruotsin Borlänge Touria.

Ruotsissa riitti lämmintä. Kuvaaja: Piia Halme
Ruotsissa oli seuraavalla viikolla kolmipäiväinen maastopyöräilyn etappiajo. Tämä kuuluisa Borlänge Tour on tullut suomalaisten tietoisuuteen aluksi maajoukkuereissuilta ja siitä lähtien se on ollut etenkin Hyvinkään Pyöräilijöiden ja Korson Kaiun junioriajajien vuosittainen tasonmittaaja. Myös vanhempia suomalaisia ajureita on vuosittain ollut mukana useita. Tänä vuonna tein reissun vaimoni ja veljeni kanssa ja asetin tavoitteeksi ajaa sijoille 5-10. Se olisi jo kehitystä aikaisempiin vuosiin.

Perjantaina kisa alkoi eliminaattori-kisalla, jota edelsi 700 metrin karsinta aika-ajo. Tämä aika-ajo oli
ratkaiseva sillä miesten sarjassa vain 12 parasta pääsi etenemään pudotusajoihin. Sain aika-ajoon hyvän startin mutta möhelsin yhdessä kurvissa ja jouduin ottamaan kengän irti polkimesta. Mutkan jälkeen oli heti kaksi tukkia ja jouduin jalalla avittamaan pyörää tukkien yli. En saanut kenkää sähellyksen takia heti kiinni. Adrenaliini virtasi suonissa ja sisuuntuneena ajoin lopun reitistä hyvin. Pelkäsin jatkopaikan puolesta sähläyksen takia, mutta se irtosi lopulta ja olin 11 sijalla karsinnan jälkeen 5 sekuntia voittajasta. Mitä olisikaan ollut ilman sähläystä? Pudotusajoissa lähti yhtäaikaa 6 ajajaa molemmissasemifinaaleissa ja A-finaaliin pääsi molemmista 3 ajajaa sekä samoin B-finaaliin. Sain unelmastartin semifinaalissa ja selvisin toisena metsään sekä sieltä ulos. Loppusuoralla voitin kirin ja jatkoin voittajana A-finaaliin. Myös A-finaalissa sain hyvän lähdön ja pääsin toisena metsään. Olin kuitenkin hieman pehmo ja en pitänyt linjaani. Tulin vasta viidennellä sijalla loppusuoralle enkä pystynyt asemiani parantamaan. Supertyytyväinen olin kuitenkin etenkin startteihini. Päivän jälkeen olin karsinnan ja eliminaattorin bonusten jälkeen sijalla 6.
Semifinaalin startti. Kuvaaja: Piia Halme
Semifinaalin voitto! Kuvaaja: Piia Halme

XCO-kisan helppoa polkua. Kuvaaja: Piia Halme
Lauantaina oli pitkän XCO-kisan vuoro. Lämpötila oli lähemmäs 30 astetta ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Matkana miesten sarjassa oli 6x6 km eli 36 km ja se sisälsi melko paljon nousua ja mutkittelua. Reitti ei ollut kovin tekninen ja oli pääosin hiekkakangasta. Mäet ja vauhdin muutokset tekivät kuitenkin reitistä raskaan. Sain hyvän startin myös lauantaina ja lähdin viiden joukossa metsään. Yhden kierroksen pysyin lähietäisyydellä kärkeen, mutta sitten iski karu todellisuus vastaan. Oma kunto ei vain riitä ajamaan samaa vauhtia pidempään. Tiputin vauhtia ja yksittäisiä ajajia meni ohi silloin tällöin. Lopussa ajoin muiden suomalaisten (Sakari Lehtinen ja Jeremias Holmberg) kanssa samassa letkassa ja sijoitukseni oli 10. Pidin kuitenkin kokonaiskisassa sijan 8. Ajo oli omaa parasta ja olin tyytyväinen. Ajoin omalla tasollani ja sain hyvin irti itsestäni.

Sunnuntaina ajettiin XCC-kisa, jossa oli matkana 6x3,5 km, eli huomattavasti edellistä päivää lyhyempi lenkki ja matka. Korkeuseroa oli huomattavasti vähemmän mutta rata oli hyvin syherö ja hieman juurakkoisempi. Ajotekniikkaa siis tarvittiin enemmän sekä myös räjähtävyyttä. Veljen esimerkin innoittamana päätin yrittää päästä kärjessä polulle, koska ohituspaikkoja ei ollut niin paljoa kuin lauantaina. Sain huippulähdön ja pääsin kuin pääsinkin ensimmäisenä polulle. Oli huikea tunne johtaa ensimmäinen kilometri Swe-cupin kisaa. Siihen se ilo sitten hyytykin ja jouduin hiljalleen antautumaan. Oma kunto riitti sijaan 11 ja sain annettua reitille taas kaiken mitä kropasta löytyi. Hyvä viikonloppu ja kokonaiskisassa sijalla 8. Kisat menivät tavoitteiden mukaisesti ja paremmin kuin aiempina vuosina.

XCO-kisan vääntöä. Kuvaaja: Piia Halme

Nyt on lepoviikon ja huilin aika kolmen kisaviikonlopun jälkeen. Pitää latailla akkuja, jotta kesäkuun lopulla kauden ensimmäisessä päätavoitteessa eli SM-tempossa olisi iskussa. Tulevana viikonloppuna oleva Viitasaari XCO jää ehkä väliin, mutta ainakin Korson MTB Marathon olisi suunnitelmissa. Kirjoitin aikoja sitten että en ajaisi juuri maratoneja, mutta jos sitä sitten innostuukin ajamaan näitä Suomen lyhyitä maratoneja (päälle 2 tuntia). :) Ei voi tietää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti