tiistai 24. helmikuuta 2015

Wattbike-cupin huipennus tarjosi poltetta lihaksiin


Talvisen harmauden ja lumisohjon keskellä on taas hyvä hetki kirjoittaa hieman blogia. Wattbike-cup sai arvoisensa päätöksen Tampereen Polte-salilla, ensimmäisiä leiri- ja kisareissuja on jo suunniteltu ja saimme julkaistua veljeni kanssa perustamani tiimin. Tällaisia teemoja käsittelen tällä kertaa.

Mennään ajassa reilun viikon verran taaksepäin tunnelmoimaan wattbike-cupin päättänyttä kisaa Tampereen Polte-salille. Tai oikeastaan itse ajoin vain lauantaina 10 km kisan ja cup päättyi virallisesti sunnuntaina käytyyn tryathlon-kisaan (soutuergo, wattbike ja hiihtoergo suoritettuna peräkkäin). Pidin kuitenkin itse lauantain kisaa virallisena wattbike-kauden päätöksenä, sillä sunnuntain kisa olisi sisältänyt myös muita lajeja. Polte-sali yllätti valtavuudessaan. Ilmeisesti crossfit-käyttöön etupäässä suunniteltu sali tarjosi hienot puitteet eeppisen wattbike-cupin päätökselle. Ilmaa ja happea riitti sekä oheistekemistä leuanvedon ja painojen nostelun merkeissä. Pitihän sitä taas päästä haastamaan veli myös sillä rintamalla, kun siihen tarjoiltiin hyvää mahdollisuutta. Olin kuitenkin edelleen askeleen jäljessä lähes kaikessa. Tuli testattua.

Kilpailusta oli odotettavissa ennalta raastavaa. Sasu oli juuri noin kuukausi sitten ajanut uuden järisyttävän Suomen ennätyksen ja olin hävinnyt ensimmäistä kertaa Sasulle wattbikella. Valmistautuminen kisaan (valmistauduin vaikka treenejähän wattbike-kisat etupäässä ovatkin) sujui huomattavasti edellistä kertaa paremmin ja lähdin luottavaisin mielin kisaan. Halusin tehdä jälleen uuden ennätyksen ja hätyytellä Sasun Suomen ennätystä. Lähtölaskennasta liikkeelle ja hieman yllättäen nuori Jesse Uusiperhe otti kärkipaikan haltuun. Lähdin peesailemaan ja pidin tiukasti monitorissa näkyvät watit 450 paremmalla puolella. Sasu hiillosti noin puolen sekunnin päässä ja tällä asetelmalla etenimme ensimmäiset minuutit. Ennen kisan puoliväliä huomasin siirtyneeni kärkeen ja Jesse oli pudonnut kolmanneksi. Jesse oli aloittanut komeasti ja tuli hyvin myös loppuun asti. Puolivälin tuska iski tietoisuuteen kuuden minuutin kohdalla. Epävarmuus jalkojen kestävyydestä sai pieniä huolen aiheita mieleen. Olisiko tänään sittenkään ennätyspäivä? Sain pidettyä huolet kurissa tsemppaamalla itseäni: ”Jaksat loppuun asti! Tänään on voimia!” Seuraavat pari minuuttia menivät vielä nopeasti kunnes jälleen kuin toistona edellisestä kisasta Sasun vastustamaton dieseljuna tulla jyskytteli ohitse millintarkkaa vauhtia. Enkö edelleenkään pysty vastaamaan Sasun iskuun? Teki mieli luovuttaa. Päätin kuitenkin ajaa loppuun asti täysiä, kävi miten kävi. Omaan ennätykseen oli silti hyvät saumat. Jäin tasaisesti Sasusta vaikka annoin kaikkeni. Jokainen polkaisu vei Sasua lähemmäksi voittoa. En tällä kertaa nitkahtanut yhtä pahasti kuin yleensä ja pystyin tekemään tasapainoisen suorituksen. Siitä oli palkintona oma uusi ennätys noin kolmen sekunnin parannuksella (aika 12.05 ja risat). Tosin Sasu karkasi jo alle 12 minuutin, mutta tärkeintä on keskittyä omaan tekemiseen. Ennätys on aina ennätys. Jaloissa oli poltetta n. 13 laktaattimillimoolin edestä, mutta kisasta jäi hyvä mieli. Nyt on aika kiittää järjestäjiä, Indoor Sports Oy:ta /Wattbikea sekä kaikkia paikallisia seuroja/kuntosaleja. Teitte jälleen mahtavan kauden. Wattbike-cup motivoi harjoittelemaan kovempaa ja pyrkimään uusiin ennätyksiin. Tuttujen näkeminen säännöllisesti tuo myös oman lisäpiristyksen. Tästä on hyvä jatkaa kohti kisakautta ja sen jälkeen on taas toivottavasti entistä hienompi ja mahtavampi wattbike-cup, jossa aion ehdottomasti olla mukana. 



Tulevana kesänä ajamme Sasun kanssa omassa tiimissä. Focus Halme Racing –tiimi on jo saanut jonkin verran näkyvyyttä mediassa ja lisää tietoa tulee, kunhan saamme paketin kasaan ja nettisivut julkaistua. Aloitimme tiimin luomisen syksyllä ja Matti Loukosen avustuksella olemme saaneet pystyyn tiimin, josta olemme jo kauan haaveilleet. Se unelma, että pystyy tekemään täysin omaa juttuaan, on nyt askeleen lähempänä. Muutamia yhteistyökumppaneita on jo lähtenyt mukaan ja olemme niistä hyvin kiitollisia. Mainittakoon nyt ainakin nimessäkin ilmenevä Focus sekä jo aiemmin mainittu Wattbike (jonka kanssa yhteistyö jatkuu näin wattbike-cupin ulkopuolellakin). Lisää yhteistyökumppaneita on kuitenkin vielä etsinnässä. Tiimi tähtää pääosin maastopyöräilyn olympialajin (XCO) kisoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla ja suurena tavoitteena on olla huipulla vuonna 2020.

Motivaatio kasvaa omasta tiimistä sekä kesän läheisyydestä. Reilun kuukauden päästä on tarkoitus lähteä Mallorcan lämpöön hakemaan piristystä ennen kisakauden alkua sekä tekemään kovaa treeniä. Parin viikon leiri ei ole pyöräilijälle välttämätön treenimielessä, sillä lähes samat treenit pystyisi tekemään myös Suomessa. Tärkeintä on kuitenkin se, että pääsee ehkä näkemään hieman aurinkoa ja irrottautumaan hetkeksi arjesta. Siksi olen jo useana vuonna suunnannut etelään. Suomen harmaudessa ei ole tällä hetkellä ollut herkkua treenata pimeyden, sohjon ja jään keskellä. Mutta Sasun sanoja mukaillen: ”Tällaisissa keleissä ne urheilijat tehdään!”